joulukuu 2024
6. vuosikurssin opiskelija
Tuebingen

Klinikka
Vietin joulukuun 2024 SCOPE-vaihdossa plastiikkakirurgialla Tuebingenissä Etelä-Saksassa. Sain kaksi erikoisalaa yhden hinnalla, sillä sairaalassa plastiikka- ja käsikirurgia olivat yhdistetty samaan klinikkaan. Kyseessä oli yksityinen, kirurgiaan keskittyvä sairaala (BG Unfallklinik Tuebingen). Pääsin monipuolisesti tutustumaan klinikan toimintaan: vuodeosastoon, päivystykseen, leikkausyksikköön ja tehohoitoyksikköön. Minulla ei ollut nimettyä tutoria tai etukäteen määriteltyä aikataulua, vaan sain päivittäin valita sijoitukseni itse. Tämä sai vaihdon tuntumaan hieman epäjärjestelmälliseltä, mutta toisaalta mahdollisti sen, että pääsin osallistumaan itse enemmän, kun valitsin sijoitukseni niin, että siellä oli vähemmän saksalaisia opiskelijoita samanaikaisesti.

Työpäivät alkoivat klo 7.30 lääkärimeetingillä, jonka jälkeen jakauduimme työpisteille. Odotettu työaika oli kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa, mutta useana päivänä pääsi lähtemään aikaisemmin. Työnkuvani koostui pitkälti seuraamisesta, sijoituksesta riippuen. Päivystyksessä seuraamisen ohella pääsin mm. poistamaan tikkejä ja ottamaan verinäytteitä. Samanlainen työnkuva oli myös osastolla, lisäksi osallistuin vuodeosaston kierrolle. Teho-osaston aamu alkoi osastokierrolla, jonka jälkeen avustin palovammapotilaiden haavasidosten vaihdossa. Saksassa lääkärit tekevät todella paljon työtehtäviä, jotka Suomessa tekevät hoitajat: verinäytteiden otto, ompeleiden/hakasten poisto, palovammapotilaiden sidosten vaihto jne.

Leikkurissa pääsin avustamaan lähes jokaisessa leikkauksessa, johon osallistuin. Seuraamispainotteisen työnkuvan taustalla oli useita tekijöitä: lääkäreillä oli usein kovin kiire eikä aikaa englanniksi kääntämiselle ollut. Potilastilanteissa työkielenä oli luonnollisesti saksa. Myös kulttuuriero sen suhteen, että saksalaisetkin opiskelijat ovat pitkälti tarkkailijoita, varmasti vaikutti asiaan. Ajoittain passiivisuus herätti hieman turhautumisen tunteita, sillä aiemman työkokemukseni puolesta olisi ollut intoa osallistua enemmänkin, mutta edellä mainitut seikat tulivat sen tielle. Työnkuvani vastasi lähinnä amanuenssin työnkuvaa, ja olin tästä etukäteen tietoinen. Toisaalta seuraamispainotteinen työnkuva sai vaihdon tuntumaan lähes lomalta ilman mitään suorituspaineita.

Sairaalalla ja Saksassa ylipäätään pärjää hyvin englannilla. Lääkärit puhuivat vaihtelevalla tasolla englantia, saksalaiset lääkisopiskelijat erittäin sujuvasti. Potilastilanteet olivat saksaksi, ja erityisesti vanhempi väestö ei puhunut englantia. Lääkäreillä oli kiireen vuoksi vähän vaihtelevasti aikaan kääntää asioita englanniksi, joten saksalaiset opiskelijat osoittautuivat hyväksi työpariksi, sillä heillä aikaa oli usein enemmän. Olen opiskellut saksaa useamman vuoden peruskouluaikana, ja ruostuneistakin saksan taidoista oli kyllä hyötyä, sillä pystyin paremmin seuraamaan keskusteluja, lukemaan potilastekstejä ja vaihtamaan pari sanaa potilaidenkin kanssa. Kiireestä huolimatta minuun suhtauduttiin sairaalalla ystävällisesti ja kiinnostuneesti. Erityisesti leikkurissa sain usein kysymyksiä Suomeen liittyen. Saksalaisista opiskelijoista oli iso apu erityisesti ensimmäisinä päivinä, sillä heidän kanssaan työskentelemällä pääsi nopeammin kärryille talon tavoista.

Sairaala ja terveys kohdemaassa
Kansantautien suhteen merkittävää eroa ei Saksan ja Suomen välillä ole, ikääntymisen ja elintapojen mukana tuomat sairaudet yleistyvät. Sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleisuus on kummassakin maassa suurta. Terveydenhuoltojärjestelmä eroaa Suomen järjestelmästä suurestikin. Saksassa järjestelmän rahoitus perustuu terveysvakuutukseen, joka jokaisella kansalaisella tulee olla. Ns. “public insurance” on vähimmäisvaatimus, mutta halutessaan voi maksaa enemmän ja saada kattavamman “private insurancen”. Sairaalat ovat lähes yksinomaan yksityisiä. Saksassa on käytössä omalääkärimalli, jossa nämä yleislääketieteen erikoislääkäreiksi verrattavat lääkärit toimivat yksityisinä ammatinharjoittajina. Saksalainen järjestelmällisyys näkyi terveydenhuollossakin. Byrokratiaa oli hyvin paljon. Dokumentointi potilastietojärjestelmiin tehtiin todella tarkasti, esim. leikkurissa ja osastolla haavoista otettiin lukuisia kuvia.

Lääketieteen opetus kohdemaassa
Saksassa lääkärin koulutus kestää myös kuusi vuotta. Ensimmäiset n. 2 vuotta on hyvin teoriapainotteista, jonka jälkeen siirrytään sairaalalle kiertämään erikoisaloja läpi. Opetus sairaalalla on kuulemma hyvin seuraamispainotteista. Viimeinen vuosi on ns. “Praktische Jahre”, eli kuudennen vuoden opiskelijat ovat vuoden aikana muutamalla erikoisalalla “töissä”. Työnkuva vastaa pitkälti sitä, mitä Suomessa amanuenssit tekevät. Tämä kuuluu opintoihin, joten palkkaa ei makseta. Viimeisen vuoden lopussa on koko opinnot kattava tentti. Saksalaiset opiskelijat eivät pääse opintojen aikana työskentelemään lääkärin sijaisena, toisin kuin me Suomessa. Saksassa on erittäin tavallista, että tohtoritutkielma aloitetaan jo hyvissä ajoin perusopintojen aikana.

Sosiaaliset olot
Asuin opiskelija-asuntolassa, josta kuljin bussilla sairaalalle. Asuntolassa minulla oli oma huone, joka oli varustelultaan varsin pelkistetty mutta toimiva. Jaoin pesutilat ja keittiön kerroksen muiden asukkaiden kanssa.

Vaihtojakson alussa sain sairaalalta lipukkeen, jolla sain päivittäin yhden aterian ilmaiseksi sairaalan ruokalasta. Lisäksi kohdemaa tarjosi 50 € viikkorahaa kulujen kattamiseen. Sosiaalisen ohjelman merkeissä kävimme saksalaisten opiskelijoiden kanssa kahdesti ravintolassa syömässä. Saksalaisilla oli joulukuun alussa koeviikot, joiden jälkeen he jäivät lomille, mikä vaikutti sosiaalisen ohjelman järjestämiseen. Samaan aikaan kanssani Tuebingenissä oli kaksi muuta vaihtaria, joiden kanssa tulikin kehitettyä ohjelmaa enemmänkin. Kävimme mm. lähikaupunkien joulutoreilla ja teimme toistemme luona illallista. Joulupyhien aikaan matkustimme kolmeksi yöksi Budapestiin.

Matkustaminen
Lensin Helsingistä Müncheniin ja matkustin sieltä junalla Stuttgartin kautta Tuebingeniin. Helsingistä menee myös suoria lentoja Stuttgartiin, mutta hintatason ja aikataulujen puolesta lento Müncheniin (tai vaihtoehtoisesti Frankfurtiin) oli kannattavampi. Saksassa liikkumisen kannalta paras sijoitus oli ehdottomasti Deutschland Ticket, eli Deutsche Bahnin (DB) sovelluksesta ostettavissa oleva kuukausilippu, joka käy kaikkialla Saksassa lähes kaikkiin julkisiin kulkuvälineisiin, poislukien ICE- ja EC-junat. Lippu teki liikkumisesta hyvin vapaata ja mutkatonta. DB kuitenkin takasi, ettei liian helpolla matkustamisen kanssa päässyt, sillä vastoin kaikkia ennakko-oletuksia, Saksassa junat olivat lähes poikkeuksetta myöhässä tai tuli peruutuksia. Näistä pysyi kuitenkin suhteellisen hyvin kartalla DB:n applikaation avulla. Tampereella yliopistolta on mahdollista hakea apurahaa vaihtoa varten. Prosessista saimme tarkemmat ohjeet paikallisvirkailijoilta.

joulukuu 2023
5. vuosikurssin opiskelija

Klinikka

Vietin vaihtokuukauteni joulukuussa Hampurissa, Pohjois-Saksassa. Klinikkapäivät kuluivat Asklepios Klinikum Harburg –sairaalassa sydänkirurgian osastolla. Olin ensimmäinen vaihto-opiskelija vuosiin kyseisellä osastolla, joten minuun suhtauduttiin klinikassa erityisellä mielenkiinnolla. Lääkärit olivat ystävällisiä ja erittäin opetusmyönteisiä.

Saksassa lääketieteen opiskelijat saavat melko vähän osallistua toimenpiteisiin tai tutkia potilaita itsenäisesti opiskeluaikanaan, eikä vaihto-opiskelijalle siten annettu sen enempää oikeuksia, mutta tätä osasinkin odottaa. Päivät olivat melko erilaisia ja niihin kuului muun muassa aamukiertoja, auskultointia, pleurapunktioiden seuraamista, ultraäänitutkimuksia, sekä paljon leikkauksia.

Muutaman kerran pääsin jopa leikkauksissa avustamaankin, kun olin tätä ennen opetellut kirurgien käyttämiä knoppeja patjalla. Päivät olivat melko pitkiä alkaen klo 7:30 aamumeetingillä ja loppuen iltapäivällä noin klo 15:00 iltapäivämeetingiin. Palaverit pidettiin saksaksi, mikä aiheutti itselle alkuun enemmän ongelmia kuin olin ajatellut. Sydänkirurgien tiimi oli hyvinkin kansaisvälinen ja eri aksentit vaikeuttivat kuulunymmärtämistä saksan opiskelusta huolimatta. Koin kuitenkin kehittyväni saksassa vaihtoni aikana. Muuten kielitaidon kanssa en kokenut ongelmia, sillä suurin osa lääkäreistä puhui myös hyvää englantia.

Sairaala ja terveys kohdemaassa

Saksassa väestö ikääntyy ja ylipaino lisääntyy. Kansantaudit ovat melko yhtäläisiä Suomeen verrattuna; diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, muistisairaudet, syöpäsairaudet jne. Sydänkirurgialla hoidossa olivat toki vaikeimmat sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät potilaat, joiden keskuudessa yleisiä toimenpiteitä olivat ohitusleikkaukset, läppäoperaatiot, vasemman eteiskorvakkeen sulut, sekä kryoablaatiot. Lääkärien ja hoitajien lisäksi osastolla työskenteli myös  ̈physician assistants ̈, jotka tekivät osittain sekä lääkärien että hoitajien työnkuvaan liittyviä tehtäviä. Tämä Yhdysvalloissa jo vakiintunut ammattinimike oli nyt rantautunut Saksaan melko uutena. He avustivat leikkauksissa muun muassa sulkemalla viiltoja, joita laskimosiirteiden irrottamiseksi oli tehty ja esittelivät aamukierroilla potilaat kirurgeille.

Saksalaiset rakastavat byrokratiaa, joten kaikki asiat hoituivat tarkkojen protokollien mukaan. Saksalaiset ovat myös suoria ja ajoittain suomalaisen makuun hieman tökeröitäkin, vaikka tarkoittavat vain hyvää. Asioista puhutaan suoraan, ja palautetta niin hyvässä kuin pahassa ei epäröidä antaa.

Lääketieteen opetus kohdemaassa

Saksassa lääketieteen opinnot kestävät 12 lukukautta eli 6 vuotta ja 3 kuukautta. Näistä kaksi ensimmäistä vuotta ovat prekliinisiä ja kolme seuraavaa vuotta kliinisiä. Viimeinen vuosi ollaan sairaalassa kliinisessä harjoittelussa eri aloilla (sisätaudit, kirurgia ja vapaavalintainen). Tämä niin kutsuttu  ̈practical year, Practishe Jahre ̈ on opiskelijoiden mukaan opintojen rankin vaihe; vuodessa annetaan vain 30 päivää vapaata sairastaa, lomailla tai opiskella lopputenttiin, johon kuuluu niin kirjallinen kuin suullinenkin kuulustelu. Opiskelijoina saksalaiset lääketieteen opiskelijat pääsevät todella vähän itsenäisesti tutkimaan potilaita ja harjoittelemaan toimenpiteitä eivätkä he saa ennen valmistumistaan työskennellä lääkäreiden sijaisina kuten me Suomessa.

Sosiaaliset olot

Asuin Hampurin eteläosassa noin tunnin bussi- ja junamatkan päässä keskustasta pienellä asuinalueella. Matkaa sairaalalle oli noin 50 minuutin bussimatka, jonka pääsin kuitenkin ajoittain sääolojen salliessa kulkemaan myös pyörällä 20 minuutissa. Asuin saksalaisen perheen luona, johon kuului vanhempien lisäksi 16-vuotias poika, 19-vuotias tyttö ja jo omilleen muuttanut ikäiseni naiskollega. Sain heidän asunnostaan oman huoneen, jonka yhteydessä oli myös wc ja suihku käytettävissä. Söin välillä hostperheen kanssa yhteistä illallista tai aamupalaa, mutta pääosin ostin omat ruokani. Viihdyin hyvin perheen luona ja opin heiltä paljon saksan kulttuurista ja tavoista, sekä sain suosituksia paikoista, joissa vierailla.

Sosiaalinen ohjelma oli joulukuussa melko niukka. Minun lisäkseni kaupungissa oli vain yksi vaihto-opiskelija Meksikosta. Näimme kahdesti paikallisia vaihtovirkailijoita ja kävimme joulutorilla sekä syömässä. Toisen vaihto-opiskelijan kanssa teimme kahden kesken pari reissua lähikaupunkeihin sekä tutustuimme Hampurin nähtävyyksiin yhdessä. Muut joulukuun vaihto-opiskelijat olivat harmillisesti aivan Etelä-Saksassa, eikä yhteistä tapaamista saatu järjestymään. Tutustuin kuitenkin klinikassa myös paikallisiin lääketieteen opiskelijoihin, ja tapasin heitä myös vapaa-aikana. Vierailin muun muassa Lübeckissä, Lüneburgissa, Bremenissä ja Schwerinissä, kun Hampurin nähtävyydet olivat tulleet jo tutuiksi. Erityisesti Lüneburg teki itseeni vaikutuksen. Joulun aikana Saksan kaupungit ovat täynnä joulutoreja, joten joulutunnelma oli taattu, vaikka lunta ei juurikaan maassa ollut.

Matkustaminen

Matkustin Hampuriin suoralla lennolla Helsinki-Vantaalta. Meno-paluu kustansi noin 400 € matkatavaroineen. Saksassa liikkuminen onnistui erittäin kätevästi  ̈Deutschland ticket ̈ avulla. Tämä julkisen liikenteen lippu kustansi 49 €/kk ja sen avulla pääsi lähijunia, metroja ja busseja hyödyntäen liikkumaan koko Saksan alueella. Suosittelen siis kyseistä lippua ehdottomasti Saksaan lähteville. Kannattaa myös ladata jo ennen vaihtoa HVV-app, ja varmistaa, että sovellus hyväksyy oman maksukortin. Itselläni oli tässä alkuun ongelmia, mutta paikalliset virkailijat pystyivät onneksi auttamaan asiassa. Yliopisto tuki reissua noin 350 € suuruisella matka-apurahasummalla.

Vaihdon hyväksyminen opintoihin

Sain hyväksyttyä vaihdon harjoitteluihin. Kyseessä oli kuukauden mittainen harjoittelu, joten sain siitä 3 opintopistettä hyväksyttyä opintoihini.  ̈Student handbook ̈ kannattaa tutustua jo hyvissä ajoin ennen vaihtoa ja muistaa täyttää sitä vaihdon aikana. Certifikaatti kannattaa myös pyytää johyvissä ajoin, jotta sen saa todistukseksi vaihdon suorituksesta ja liitteeksi opintopisteiden hakua varten.

heinäkuu 2022
3. vuosikurssin opiskelija

Vietin heinäkuun 2022 SCOPE-vaihdossa Heidelbergissa, Lounais-Saksassa. Neljä  viikkoa hujahtivat yleiskirurgian osastolla Krankenhaus Salemissa, joka oli Heidelbergin  yliopistoklinikan pieni yhteistyösairaala. 

Klinikkapäivät 

Aamut sairaalalla alkoivat aikaisin, jo klo 7:15. Heräsin arkiaamuisin aina ennen kuutta,  sillä minulla oli noin 30 min pyörämatka sairaalalle. Sairaalalla viihdyin keskimäärin 7 h /  päivä. Ensimmäisenä aamulla vuorossa olivat muutaman potilaan osastokierto ja kirurgien  aamumeeting. Tahti kierroilla oli melkoisen ripeä ja aamumeeting oli tietysti saksaksi, joten  nämä eivät olleet päivän lempparihetkiä.  

Aamumeetingistä päivät jatkuivat vähän vaihtelevasti, mutta minulle mieluisinta ja fiksuinta  oli viettää aikaa sairaalan leikkaussaleissa. Pääsin ilokseni avustamaan mukavassa  määrässä leikkauksia, mm. erilaisissa tyräleikkauksissa, tyreidektomiassa, plastiikka kirurgian leikkauksessa ja jopa elämäni ensimmäisessä sektiossa. Assaaminen oli  pääasiassa näkyvyyden ylläpitämistä, mutta pääsin muutamia kertoja myös tikkaamaan ja  laittamaan niittejä. Oma kirurgian kurssi minulla on vielä edessä, mutta nyt on jo niin  monta leikkausta takana, että leikkaussalikäyttäytymistä ei tarvitse enää kummemmin  jännitellä. 🙂 

Erilaisia leikkauksia tuli tietysti myös seurailtua sivusta. Vaikka sijoitukseni sairaalalla  virallisesti oli yleiskirurgia, pääsin pienessä sairaalassa seurailemaan vähän kaikkea oman  mielenkiintoni mukaan. 4 viikon aikana näin yleiskirurgian lisäksi urologiaa, gynekologiaa,  ortopediaa, plastiikkakirurgiaa ja jopa neurokirugiaa ja silmätauteja. Tähystysleikkaukset  olivat ihan mukavaa seurattavaa, kun screeneiltä pääsi seuraamaan samaa näkymää  kirurgin kanssa. Toki pimeä ja välillä melko hiljainen leikkaussali oli myös varsin unettava,  jos yöunet olivat jääneet vähäisiksi. XD 

Lääkärit sairaalalla olivat pääosin mukavia, vaikka Saksassa lääkärien välinen hierarkia on  näkyvämpää kuin Suomessa. Heti ekalla viikolla totesin, että olisi aika kiva osata sujuvasti  saksaa (mulla vain alkeet hallussa), mutta oikeastaan kaikki lääkärit puhuivat minulle  englantia, jos minulla vain oli kysymyksiä ja osa selitteli juttuja aivan vapaaehtoisestikin,  mikä on aina mukavaa. Pari kertaa pääsin myös anatomiatenttaukseen. Potilaiden ja  lääkärien välinen kommunikaatio oli pääasiassa ystävällistä ja rentoa. Sairaalalla oli myös  mukavia paikallisia 6. vuosikurssin opiskelijoita, jotka olivat todella avuliaita ja me vaihtarit  saimme myös hengailla heidän huoneessaan.  

Muita juttuja joita pääsin leikkausten seuraamisen ja assaamisen lisäksi tekemään, olivat  verinäytteiden otto (Saksassa pääasiassa lääkärin / lääkisopiskelijan hommaa) sekä  suturoinnin ja kirurgisten solmujen harjoittelu. Kävin myös leikkaussalissa seurailemassa 

anestesiavalmisteluja ja pariin otteeseen osastolla seuraamassa haavanhoitoa. Suoraan  sanottuna vaihtoni ulkomailla ei kauheasti eronnut amanuenssikokemuksestani kirurgisella  erikoisalalla Suomessa.  

Käytännön järjestelyt 

Kaupunkina Heidelberg oli aivan ihana (+ kompaktin kokoinen) ja sitä voin kyllä suositella  kaikille Saksasta vaihtokohteena kiinnostuneille ja ihan vapaa-ajan reissukohteeksikin.  Kaupunki on tunnettu Saksan vanhimmasta yliopistosta sekä söpöstä vanhasta  kaupungista ja linnasta Neckar-joen laaksossa.  

Heidelbergissa oli minun lisäkseni heinäkuussa 2 vaihtaria. Majoitus meille vaihtareille oli  järjestetty yksityisessä majatalossa. Meillä oli omat huoneet sekä jaettu keittiö ja  kylpyhuone. Puitteissa ei ollut mitään vikaa, mutta sijainti lähempänä keskustaa ja  sairaalaa olisi tietysti helpottanut arkea. Lounaan saimme sairaalalla harjoittelijoina  ilmaiseksi, jonka lisäksi LC antoi meille vielä viikottaisen ruokarahan.  

Yhteistä social programia meille vaihtareille ei oltu järjestetty oikeastaan ollenkaan, mikä  oli pieni yllätys. Minulla oli onneksi todella mukavat contact personit ja touhusin heidän  kanssaan jonkin verran juttuja. Kävimme mm. syömässä, joogassa, maauimalassa,  kaupunkikierroksella ja grillasimme. CP:ni olivat kuitenkin melko kiireisiä, sillä heidän täytyi  opiskella lukukauden lopputentteihin. Tutustuin myös muihin paikallisiin lääkisopiskelijoihin  ja muutamiin muiden alojen kansainvälisiin opiskeijoihin, joten yksin ei vapaa-aikaa  onneksi tarvinnut viettää. 

Viikonloput 

Viikonloput kuluivat vaihtelevasti erilaisten aktiviteettien (ja vähän lepäämisenkin parissa).  Ensimmäisen viikonlopun vietin Heidelbergiin tutustuen ja toinen viikonloppu kului National  Social Programin parissa Tübingenissa. NSP:iin oli kokoontunut IFMSA-vaihtareita ympäri  Saksaa ja viikonloppu oli todella mukava – uusi söpö kaupunki ja paaaljon uusia  tuttavuuksia. Kolmantena viikonloppuna kävin nopeasti pyörähtämässä Frankfurtissa (noin  80 km Heidelbergista) ja pääsin myös juhlimaan CP:ni synttäreitä. Viimeiselle viikonlopulle  otin pienen varaslähdön ja skippasin viimeisen klinikkaperjantain: suuntasin viikonlopuksi  vaihtokaverin luokse Pariisiin, mikä oli upea päätös koko reissulle. 

Talousjutut 

Lennot Saksaan ja takaisin kustantivat minulle noin 300 € (ne olisi varmasti voinut saada  halvemmallakin). Lisäksi ostin muutamat junaliput ja pyörän vuokra kuukaudeksi oli 40 €.  Energiakriisin takia Saksassa oli kesäkuukausille tukitoimena 9-Euro-ticket, eli 9 € kustantaneella lipulla sai käyttää koko kuukauden ajan kaikkea paikallisliikennettä ympäri  Saksaa (!!). Tiedekunnalta sain 350 € apurahan, joka myönnettiin kaikille tamperelaisille  FiMSIC-vaihtareille. 

Vaihdon sisällyttäminen opintoihin  

Sovin IFMSA-vaihdon hyväksiluvusta opintoihini etukäteen kirurgian professorin kanssa.  Vapaavalintaiset opinnot minulla oli jo suoritettuna, joten halusin hyväksiluvun juuri  harjoittelut-osioon. Vaihdon jälkeen toimitin vaihtodokumentit sekä kirjoittamani  suomenkielisen vaihtoraportin professorille. Sain vaihdosta lopulta 5 opintopistettä  harjoitteluihin, mikä oli todella mukava juttu. 

Eroja Suomeen 

Lääketieteen tutkinto-ohjelman kesto myös Saksassa on kuusi vuotta. Pari ensimmäistä  vuotta ovat prekliinisiä ja seuraavat kolme vuotta kliinisiä. Opintojen viimeinen vuosi on  Practische Jahre (PJ), jonka aikana opiskelija suorittaa kolme harjoittelujaksoa. Yksi  harjoittelu tehdään sisätaudeille, toinen kirurgialle ja kolmas on vapaavalintainen.  Tutkintoon kuuluu myös loma-aikana suoritettavia harjoitteluita.  

Terveysongelmat Saksassa ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessakin. Suurena erona  on tietysti väestöjen koko (Saksan 82 miljoonaa vrt. Suomen 5.5 miljoonaa). Merkittävin  yksittäinen sairausryhmä on sydän- ja verisuonitaudit ja yleisin yksittäinen kuolinsyy on  sepelvaltimotautikohtaus. Merkittäviä terveyden riskitekijöitä ovat lihavuus, tupakointi ja  humalahakuinen alkoholinkäyttö. Syöpätaudit ovat myös merkittävä kuolinsyy ja  syöpäkuolemista 20 % aiheutuu keuhkosyövästä. 

Neuvoja vaihtoon lähtijöille 

Lähde matkaan avoimin mielin ja varaudu myös mahdollisiin kommelluksiin. Itse päädyin  testaamaan saksalaista terveydenhuoltoa potilaana pariinkin otteeseen. 😀 Vakuutusasiat  tulee siis olla kunnossa!! (Toki COD pitää tästä aika hyvin huolen.) Kaikki kohdemaan  kielitaito on myös hyödyksi, ja kieltä kannattaa opetella etukäteen, jos vain aikaa ja  energiaa riittää. 

Mutta tärkeimpänä, nauti ainutlaatuisesta vaihtoretkestä! <3 



© 2026 Fimsic