Kroatia
Rijeka
heinäkuu 2026
3. vuosikurssin opiskelija
Klinikka
Suoritin kliinisen vaihtoni Kroatian Rijekassa Clinical Hospital Center Rijekan kardiologian klinikalla. Vaihto oli
erittäin monipuolinen ja pääsin seuraamaan useita kardiologian osa-alueita.
Osallistuin päivittäin osastokierroille sekä työskentelin sydänvalvontaosastolla (Coronary Care Unit, CCU),
päivystyksessä, rytminsiirroissa, kardiomyopatiaosastolla sekä angiosalissa (CAT-lab). Lisäksi seurasin rasituskokeita,
poliklinikan vastaanottoja ja sain harjoitella EKG tulkintaa, sydämen auskultaatiota sekä potilaiden tutkimista. Pääsin
myös harjoittelemaan sydämen ultraäänitutkimusta (ECHO) lääkärin ohjauksessa.
Työaikani oli noin kuusi tuntia päivässä arkipäivisin.
Vaihto vastasi odotuksiani erittäin hyvin. Suomessa opiskelija olisi todennäköisesti saanut tehdä hieman enemmän
käytännön tehtäviä sekä kirjoittaa potilastekstejä. Kroatiassa tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista samalla tavalla, koska
en osannut paikallista kieltä. Tästä huolimatta pääsin seuraamaan hyvin monipuolisesti kliinistä työtä.
Minuun suhtauduttiin osastolla erittäin hyvin. Lääkärit ja muu henkilökunta selittivät asiat englanniksi, vastasivat
kaikkiin kysymyksiini ja halusivat aidosti opettaa. Tunsin olevani tervetullut koko vaihdon ajan.
Englannin kielitaitoni riitti hyvin työskentelyyn enkä kohdannut merkittäviä kieliongelmia. Potilaat puhuivat pääasiassa
kroatiaa, mutta lääkärit käänsivät keskustelujen olennaisen sisällön englanniksi.
Sairaala ja terveydenhuolto kohdemaassa
Rijekassa toimii kaksi sairaalaa: vanha sairaala sekä uusi sairaalakokonaisuus. Uusi sairaala koostuu aivan uudesta
rakennuksesta, jossa sijaitsevat muun muassa lastentaudit ja naistentaudit, sekä hieman vanhemmasta rakennuksesta,
jossa toimivat muut erikoisalat. Kardiologian yksikkö sijaitsi tässä vanhemmassa osassa, joka oli vaihtoni aikana
laajassa remontissa.
Remontti vaikutti huomattavasti sairaalan toimintaan. Osa tiloista oli suljettu, minkä vuoksi potilaita hoidettiin
normaalia pienemmissä tiloissa. Lisäksi ilmastointi ei toiminut kunnolla, mikä teki työskentelystä ajoittain haastavaa
keskikesän helteissä. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä, kuinka henkilökunta sopeutui tilanteeseen ja jatkoi
työskentelyä normaalisti. Remontin oli tarkoitus valmistua saman vuoden aikana, joten tilanne oli väliaikainen.
Huomasin myös joitakin eroja sairauksien esiintyvyydessä Suomeen verrattuna. Tupakointi on Kroatiassa edelleen
hyvin yleistä, mikä näkyi selvästi erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien määrässä. Ylipainoa vaikutti olevan hieman
vähemmän kuin Suomessa, mutta sitä esiintyi silti. Alkoholin käyttö vaikutti olevan enemmän eteläeurooppalaista, sitä
käytetään usein, mutta yleensä pienempiä määriä kerrallaan kuin Suomessa.
Merkittävimpiä eroja Suomen ja Kroatian terveydenhuollon välillä oli paperin runsas käyttö. Monia asioita hoidettiin
edelleen paperisilla asiakirjoilla sähköisten järjestelmien sijaan. Potilaskierrot olivat huomattavasti nopeampia kuin
Suomessa, ja lääkärin sekä potilaan välinen vuorovaikutus oli selvästi etäisempää. Myös lääkäreiden ja hoitajien roolit
olivat tarkemmin eriytyneet eikä heidän välillään ollut yhtä paljon keskustelua kuin Suomessa. Hoitajia oli selvästi liian
vähän, ja myös useat lääkärit kertoivat henkilöstövajeen heikentävän sekä potilaiden hoitoa että työskentelyolosuhteita.
Laitteisto vaikutti osittain vanhemmalta kuin suomalaisissa sairaaloissa.
Kokonaisuudessaan julkinen terveydenhuolto vaikutti kuitenkin toimivalta. Kroatiassa terveydenhuolto perustuu
vakuutusjärjestelmään, mutta vaikutti siltä, että myös vähävaraiset saavat tarvitsemansa hoidon.
Lääketieteen opetus kohdemaassa
Lääketieteen koulutus poikkeaa monella tavalla suomalaisesta järjestelmästä. Käytännön harjoittelua on opintojen
aikana selvästi vähemmän kuin Suomessa, ja opintojen rakenne on erilainen. Lisäksi suullisia kokeita on enemmän kuin
suomessa.
Opiskelijat eivät työskentele kesäisin lääkärin sijaisuuksissa samalla tavalla kuin Suomessa, jossa monet opiskelijat
toimivat lääkärin tehtävissä jo neljännen ja viidennen opiskeluvuoden kesinä. Kroatiassa ensimmäinen varsinainen
lääkärin vastuu tulee vasta valmistumisen jälkeen.
Myös erikoistumiseen hakeutuminen eroaa Suomesta. Kroatiassa erikoisalan valintaan vaikuttavat merkittävästi
opintomenestys ja erillisen kokeen tulokset, minkä vuoksi kilpailu alkaa jo lääketieteen opintojen aikana.
Sosiaaliset olot
Asuin opiskelija-asuntolassa kahden hengen huoneessa yhdessä toisen vaihto-opiskelijan kanssa. Huoneessa ei ollut
ilmastointia, mutta yhteiset suihkut, keittiö ja wc-tilat olivat hyvässä kunnossa. Sairaalalle pääsi bussilla noin 20
minuutissa, ja pysäkit sijaitsivat aivan asuntolan ja sairaalan läheisyydessä.
Vaihtoon kuului yksi ateria päivässä.
Sosiaalinen ohjelma oli erinomaisesti järjestetty. Lähes jokaiselle päivälle oli suunniteltu yhteistä tekemistä, ja
viikonloppuisin järjestettiin retkiä lähikaupunkeihin sekä upeaan Plitvicen kansallispuistoon. Ohjelmaan kuului
esimerkiksi kaupunkikierroksia, nähtävyyksiin tutustumista, keilausta, tietovisa, NFPD-tapahtuma, beer pong -iltoja,
yhteisiä illallisia sekä Kroatian perinneruokiin tutustumista.
Työpäivien jälkeen lähes joka päivä menimme yhdessä rannalle uimaan ja viettämään aikaa. Kristallinkirkas meri,
lämmin sää ja rento tunnelma olivat täydellinen vastapaino sairaalapäiville. Juuri tämä yhdistelmä oli sitä, mitä toivoin
vaihdoltani.
Heinäkuu oli mielestäni paras mahdollinen ajankohta vaihtoon Rijekaan. Sosiaalinen ohjelma oli erittäin aktiivinen ja
vaihto-opiskelijoita saapui monista eri maista. Yhteensa vaihtareita oli noin 20-30. Vaikka vietimme aikaa usein
suurissa ryhmissä, muodostui minulle pienempi ystäväporukka, jonka uskon säilyvän ystävinä vielä pitkään vaihdon
jälkeen.
Matkustaminen
Lensin Oulusta yhdellä välilaskulla Sloveniaan Ljubljanaan, jossa vietin ensimmäisen yön. Seuraavana päivänä
matkustin junalla noin kaksi tuntia Rijekaan. Paluumatkalla kuljin samaa reittiä, mutta matkustin suoraan Rijekasta
Ljubljanan lentokentälle ilman yöpymistä. Lennot sekä muut matkakulut maksoivat yhteensä noin 500 euroa. Sain
vaihtoa varten apurahan.
Neuvoja ensi vuoden lähtijöille
Suosittelen vaihtoa Rijekaan erittäin lämpimästi. Jos vähänkään harkitset lähtemistä, uskalla lähteä, se oli yksi parhaista
päätöksistä, jonka olen tehnyt.
Rijeka on erinomainen kohde, koska sieltä on helppo matkustaa viikonloppuisin esimerkiksi Venetsiaan, Rovinjiin,
Opatijaan tai muihin lähialueen kohteisiin. Erityisesti Rovinj oli yksi kauneimmista kaupungeista, joissa vierailin.
Lisäksi paikallinen sosiaalinen ohjelma on poikkeuksellisen hyvä, joten uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa.
Vaihto tarjoaa paljon muutakin kuin pelkän harjoittelun sairaalassa.
Vaihdon hyväksyminen opintoihin
Vaihto hyväksiluetaan osaksi opintojani sisätautien kardiologian harjoitteluna. Opintopisteitä vaihdosta kertyi 6 op.
Zagreb, Kroatia2. vuosikurssin opiskelijakesäkuu 2024
SCORE
SCORE
Olin vaihdossa kesäkuussa 2024 Zagrebissa, Kroatiassa. Tutkimusprojektin aiheena oli BPC-157-
peptidin vaikutus syviin laskimotukoksiin, joskin oma työni liippasi aihetta vain melko kaukaa.
Käytännössä kuukauden aikana pääsin opettelemaan solulaboratoriossa työskentelyä, kuten
pipetointia, liuosten tekemistä sekä mikroskopointia. Päiväni alkoivat kymmeneltä ja kestivät
keskimäärin neljä tuntia, joten vapaa-aikaa riitti. Olin ainoa vaihtari ja opiskelija kyseisessä
tutkimusryhmässä, joten ohjaajallani riitti aikaa opetukselleni ja pääsinkin tekemään kuukauden
aikana paljon myös itsenäisesti. Pääasiassa minuun suhtauduttiinkin tutkimusryhmässä hyvin:
ilmapiiri oli positiivinen ja kysymyksille oli tilaa ja ohjaajani huolehti aina siitä, että minulla oli
jotain tekemistä. Toisaalta tapasin ja kuulin myös opiskelijoihin huomattavasti huonommin
suhtautuvista professoreista ja opettajista, joten minulla kävi myös erittäin hyvä tuuri.
Kroatiassa lääkisopinnot kestävät Suomen tapaan kuusi vuotta. Suurimmat erot tuntuivat olevan
siinä, että prekliininen vaihe kesti 3 vuotta ja suullisia tenttejä oli paljon. Paikallisten
opiskelijoiden kertoman mukaan myös yliopistojen välisiä eroja tuntui olevan enemmän kuin
Suomen lääkisten välillä.
Asuin opiskelija-asuntolassa, jossa jaoin pienen huoneen Erasmus-vaihtarin kanssa. Huone ei ollut
kummoinen ja kuumina öinä lämpötila nousi nopeasti, mutta kuukauden majoitukseksi se riitti
hyvin. Ratikkamatka kesti yliopistolle noin 20-30 minuuttia, ja yhteydet olivat yleisesti ottaen
hyvät.
IFMSA-vaihtareita oli minun lisäkseni vain yksi, mutta sosiaalista ohjelmaa oli järjestetty silti 2-
3 kertaa viikossa. Kävimme mm. Museoissa, syömässä paikallisia ruokia sekä vaeltamassa Sljeme-
vuorella. Välillä paikallisia oli paljonkin ohjelmissa mukana, mutta välillä etenkin kesäkuussa
järjestettävät loppukokeet näkyivät osallistujamäärissä.
Lennot Kroatiaan kesällä olivat melko kalliita, joten lensin menomatkalla Sloveniaan ja
paluumatkalla Zadarista Helsinkiin, jolloin hinnaksi jäi yhteensä noin 500€. Juna- ja bussiyhteydet
toimivat kuitenkin sen verran hyvin, ettei vähän kauemmaksi lentämisestä ollut suurta vaivaa.
Englantia puhuttiin yleisesti ottaen hyvin kaikkialla, etenkin yliopistolla. Oikeastaan ainoa paikka
jossa kielimuuria esiintyi olivat opiskelijaravintolat.
Zagreb, Kroatia6. vuosikurssin opiskelijahuhtikuu 2023
Olin vaihdossa huhtikuussa 2023 traumatologialla Zagrebissa KBC Sestre Milosrdnicen sairaalassa. Sairaalassa hoidettiin päivystyksellisiä vammoja ja tehtiin erilaisia ortopedisiä leikkauksia. Ennen vaihtoa minulla ei ollut kummempia odotuksia, mutta vaihto kyllä ylitti odotukseni. Minut otettiin sairaalassa todella hyvin vastaan, lääkärit puhuivat hyvää englantia ja opettivat minua mielellään. Sain itse valita mitä halusin minäkin päivänä tehdä, yleensä minulle suositeltiin tekemistä sen mukaan, missä pääsisin itse eniten aktiivisesti osallistumaan. Pääsin mm. avustamaan leikkauksissa, suturoimaan erilaisia haavoja, reponoimaan ja punktoimaan niveliä. Välillä minut soitettiin päivystykseen, jos siellä oli jonossa potilaita, jotka odottivat jotakin pientoimenpidettä. Olin myös ainoa vaihtari ja lääketieteen opiskelija kyseisessä klinikassa, myöskään paikallisia opiskelijoita ei ollut, joten senkin takia pääsin tekemään paljon. Käytännössä päivät olisivat olleet kuuden tunnin mittaisia, mutta kukaan ei valvonut, kauanko aikaa sairaalalla vietin ja minulle sanottiin, että saan lähteä silloin kun haluan. Monena päivänä olin tuon kuusi tuntia ja joskus pidempäänkin, sillä tekemistä riitti, jos sitä halusi. Oma aktiivisuus siis vaikutti paljon.
Sanoisin, että hoitokäytännöt vastasivat melko lailla Suomea. Myös eroja löytyi. Haavojen ompeluissa käytettiin vähemmän puudutteita mitä Suomessa, osa pienistä haavoista ommeltiin myös ilman puudutusta. Leikkaussalien liinat olivat uudelleenkäytettäviä, välineet hieman vanhempia ja tekonivelleikkauksissa ei ollut käytössä ”avaruuspukuja”. Erikoistuvat lääkärit tekivät potilaille leikkausalueiden pesut ja leikkauksen lopussa haavalappujen kiinnittämiset. Sairaalarakennus oli melko vanha, sen takia potilashuoneet olivat todella pieniä ja pienessä huoneessa saattoi olla kuusikin potilasta, potilaiden välillä ei ollut verhoja tai sermejä. Aamukierroille osallistui aina osaston koko henkilökunta, kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat, joten kierrolla kaikki eivät välttämättä mahtuneet potilashuoneisiin sisään. Osa potilaista toi melko arvokkaitakin lahjoja lääkäreille, esimerkiksi alkoholia ja erilaisia ruokia. Eräs lääkäri kertoi tämän olevan yleistä sen takia, että lääkäreiden palkkataso Kroatiassa on melko matala ja tällä tavoin potilaat haluavat osoittaa vielä erikseen kiitosta saamastaan hoidosta. Kroatiassa lääketieteen opinnot kestävät myös 6 vuotta, rakenteeltaan opinnot vaikuttivat samankaltaisilta kuin Suomessa. Kroatiassa osa tenteistä on suullisia. Kesälomalla on mahdollista tehdä harjoitteluja sairaaloissa, mutta ne ovat palkattomia.
Asuin opiskelija-asuntolassa, jossa jaoin huoneen toisen vaihto-opiskelijan kanssa. Huone oli melko pieni ja yhteiset tilat eivät olleet kummoiset, mutta kyllä siellä kuukauden pystyi asumaan. Traumatologian klinikka oli lisäksi erillään muusta sairaalasta ja sijaitsi Zagrebin keskustassa, joten minulla ei ollut kovin pitkä matka asuntolalta sairaalalle, ratikkamatka kesti noin 15 minuuttia ruuhkatilanteesta riippuen. Vaihto sisälsi kaksi ateriaa sairaalalla, aamiaisen ja lounaan. Aamiaisen söin aina kuitenkin asuntolalla, sillä sairaalan aamiainen ei ollut kovin monipuolinen, se sisälsi valkoisen leivän, hillon ja hedelmän. Sairaalalla ei ollut erillistä ruokalaa vaan henkilökunnan lounaat tuotiin aina henkilökunnan kahvihuoneeseen. Olen kasvissyöjä ja minulle tuotiin aina oma ateria. Ruoka oli kuitenkin melko kamalaa, kasvisruoka tuntui olevan uusi käsite ainakin sairaalalla. Moni lääkärikään ei syönyt sairaalan ruokaa vaan omia eväitä.
Sosiaalinen ohjelma oli yksi vaihdon parhaita puolia. Meille vaihtareille oli järjestetty ohjelmaa yleensä joka toinen päivä ja paikallisia opiskelijoita osallistui myös paljon. Sosiaalinen ohjelma oli todella monipuolista, esimerkiksi museokäyntejä, pakopeli, kahviloita/ravintoloita, eläintarha ja paikalliset lääkisbileet. Minun lisäkseni vaihtareita oli kaksi, Singaporesta ja Thaimaasta. Silloin kun sosiaalista ohjelmaa ei ollut, keksimme itse jotakin tekemistä. Vaikka Zagreb onkin Kroatian pääkaupunki, sanoisin että kaupunki on melko kompakti ja tärkeimmät nähtävyydet nopeasti nähty. Tämän takia matkustelin paljon myös Kroatian muissa kohteissa ja naapurimaissakin. Kroatiassa on upea luonto ja paljon esimerkiksi erilaisia vaelluskohteita.
Lensin Zagrebiin välilaskun kautta. Minulla ei ollut stipendiä tai apurahaa, kustansin lennot itse. Sain vaihdosta 2.5 opintopistettä valinnaisiin opintoihini. Kaiken kaikkiaan voin ehdottomasti suositella Kroatiaa ja traumatologian klinikkaa vaihtokohteena, etenkin jos haluaa päästä harjoittelemaan kädentaitoja ja oppia lisää erilaisten vammojen hoidosta.