Taiwan
Kaohsiung, huhtikuu 2024, 6 vuosikurssi
Vietin vaihtokuukauteni Taiwanissa Kaohsiung Medical University Hospitalissa. Ensimmäiset 2 viikkoa vietin lastenneurologialla ja 2 viimeistä viikkoa naistentaudeilla. Lastenneurologialla päiväni koostuivat lähinnä osastokierroista sekä lumbaalipunktioiden ja vastasyntyneiden pään ultraäänitutkimuksien seuraamisesta ja yhtenä päivänä olin myös mukana poliklinikalla. Päivittäin vietin sairaalassa pääasiassa aamupäivän eli noin 8-13. Pidin osastokierroista kovin, koska siellä pääsin näkemään paljon potilaita ja kuulemaan heidän oireistaan ja tutkimuksistaan. Poliklinikkapäivästä en saanut niin paljon irti, koska aikataulu oli tiukka eikä lääkäreillä ollut aikaa kääntää minulle käytyjä keskusteluja kovin kattavasti. Naistentaudeilla päiväni olivat lastenneurologian tavoin pääasiassa 5h kestäen aamusta alkuiltapäivään. Naistentaudeilla seurasin poliklinikkaa, osastokiertoja sekä leikkaussalitoimintaa. Naistentaudeilla suurena erona Suomeen oli erityisesti naistentautien poliklinikka, joka toimi hyvin nopeaan tahtiin ja vastaanotot kestivät tyypillisesti muutaman minuutin. Vastaanottohuoneessa saattoi samaan aikaan olla useampi potilas odottamassa vuoroaan, ja suomalaisena ihmettelin kovin, miten potilaat eivät olleet vaivaantuneita siitä, että muut kuulivat heidän henkilökohtaisia terveystietojaan. Tunnelma oli kuitenkin kaiken kaikkiaan paljon rennompi eikä gynekologisten vaivojen ympärillä tuntunut olevan niin selkeää tabumaisuutta, mitä siihen Suomessa monesti liitetään. Lääkärin ja potilaan vuorovaikutus vaikutti silmääni myös paljon rennommalta Suomeen verrattuna ja monet potilaat toivat poliklinikalle tullessaan lääkärille välipalaa ja juomia kiitoksena.
Minuun suhtauduttiin sairaalassa positiivisesti, ja ihmiset olivat oikein avuliaita huolimatta siitä, etteivät monet puhuneet englantia. Osallistuin myös muutamille paikallisten lääketieteen opiskelijoiden luennoille, ja opiskelijat olivat kiinnostuneita kuulemaan Suomesta ja siitä, miten olin päätynyt vaihtoon juuri Taiwaniin. Vaihtoon mennessäni en puhunut kiinaa, joten olin täysin englannin varassa. Tapaamani lääkärit puhuivat englantia pääasiassa kohtuullisen hyvin, mutta osaa tuntui selvästi jännittävän englannin puhuminen, mikä johti monesti suppeampaan ulosantiin minun suuntaani. Erityisesti poliklinikoilla, joissa potilaan haastattelu on suuressa roolissa, aiheutti kielimuuri jonkin verran haastetta. Löysin kuitenkin molemmilla erikoisaloilla lääkäreitä, jotka mielellään harjoittelivat englannin puhumista ja ottivat minut iloisina mukaan. Tämä tuntui tarjoavan molemmille osapuolille jotain hyödyllistä.
Naistentaudeilla tuli esille useita eroja esimerkiksi yleisten tulehduksien kuten virtsatieinfektioiden antibioottihoidossa. Keskustelussa gynekologian erikoistuvien kanssa tuli esille, että monet heidän käyttämänsä antibiootit olivat minulle ihan vieraita ja toisin päin. Lisäksi esille tuli eroja, jotka liittyvät terveydenhuollon kustannuksien kattamiseen. Taiwanin terveydenhuoltosysteemi perustuu terveysvakuutukseen, jollainen jokaisella kansalaisella on. Terveysvakuutus on suhteellisen edullinen ja potilaan tarvitsee maksaa sen kuukausimaksun lisäksi lääkärikäyntien hinnasta vain 10%. Isona erona Suomeen on lisäksi se, ettei terveydenhuollon jakoa perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Taiwanissa ole yhtä kattavana. Tämän vuoksi terveydenhuollossa hoidetaan monesti erikoislääkärien toimesta hyvinkin yleisiä vaivoja kuten normaaleja virtsatieninfektioita sekä kierukan asetuksia. Lastenneurologialla ei minulla tullut vastaan niin suuria eroja hoitokäytänteissä, mutta osastolla tapasin paljon SMA:ta (spinal muscular atrophy) sairastavia lapsia ja nuoria, ja opin, että SMA:n ilmaantuvuus on Taiwanissa yksi maailman korkeimpia. Tämän vuoksi Taiwanissa tehdään myös paljon SMA:han liittyvää tutkimusta, josta lastenneurologian osaston ylilääkäri minulle myös kertoi tarkemmin hänet tavatessani. Puhuimme paljon myös vastasyntyneiden seulontatutkimuksista ja siitä, miten seulomalla kaikki oireettomatkin vastasyntyneet SMA:n suhteen, voidaan säästää merkittäviä summia, koska sairauden hoito oireettomilla on merkittävästi halvempaa kuin oireisilla. SMA seulonta vastasyntyneiltä aloitettiin Ruotsissa elokuussa 2023, mutta Suomessa ei tätä seulontaa vielä tehdä.
Vaihtoni aikana en perehtynyt kovin tarkasti paikallisten lääketieteen opintoihin, koska olin pääasiassa sairaalassa työskentelevien lääkäreiden kanssa. Sain kuitenkin vaikutelman, että Taiwanissa lääketieteenopiskelijat seuraavat paljon erikoislääkäreiden päiväohjelmaa ja avustavat kirjauksien tekemisissä. Lisäksi he pitävät usein isommassa ryhmässä potilastapausesitelmiä.
Asuin vaihtoni aikana sairaalan työntekijöille suunnatussa asuntolassa, jossa minulla oli oma yksiö. Asuntola sijaitsi noin 100 m päässä sairaalasta ja yksiössäni oli oma vessa, muttei keittiötä. Majoituksen sijainti oli sairaalaan nähden erinomainen ja alle kilometrin päässä oli metrolinja, jolla pääsi helposti liikkumaan. En saanut lounaskuponkeja, koska sairaalassa ei ollut selkeää yksittäistä lounasravintolaa. Sen sijaan kävin usein lounaalla vaihto-oppilasystäväni kanssa lähialueen ravintoloissa. Kuukauden aikana minun ja toisen samassa sairaalassa olleen vaihto-opiskelijan kummit järjestivät meille useamman erilaisen illanvieton. Ensimmäisen viikon aikana he veivät meidät syömään perinteistä taiwanilaista ruokaa yhteen suosikkiravintoloistaan ja parin päivän päästä he pitivät meille tervetuliaisillan, jossa kävimme hienommassa dimsum-ravintolassa ja sen jälkeen läheisellä night marketilla. Keskimmäisinä viikkoina tapasimme kerran toista kummiani, joka esitteli meille muutamia kaupungin nähtävyyksiä ja viimeisen viikonlopun sunnuntaina he järjestivät meille päiväretken läheiseen Tainanin historialliseen kaupunkiin. Lähtöämme edeltävällä arkiviikolla kävimme vielä viimeisenä yhteisenä ohjelmana suositussa ja hauskassa Haidilao nimisessä hotpot-ravintolassa heidän kanssaan. Vaihtokuukauteni ajalle sattui myös Taiwanin itärannikon Hualienin tuhoisa maanjäristys, joka Kaohsiungissakin selvästi tuntui. Surullinen tapahtuma sekoitti hieman omia viikonloppuretkisuunnitelmianikin, mutta matkustelussa voi aina tulla vastaan yllätyksiä. Onneksi kaikki kuitenkin järjestyi mukavasti.
Vaihtoon mennessä matkustin Taipeihin, josta otin junan Kaohsiungiin (n. 40€ ja 2h). Paluumatkalla palasin taas Taipeihin, josta lentoni lähti taas kotia kohti. Taipeista jälkeen otin junan Kaohsiungiin. Vaihdon aikana minulle kuitenkin tuli ilmi, että myös Kaohsiungin lentokenttä on suhteellisen suuri ja sinnekin olisi voinut hyvin lentää. Lennot edestakaisin Suomesta Taipeihin maksoivat noin 1200€. En hakenut vaihtoa varten apurahaa tai stipendiä. Kaohsiung Taiwanin eteläosissa oli upea kohde, josta oli hyvät kulkuyhteydet myös muihin Taiwanin kaupunkeihin ja kaupungissa on mukavasti yhdistelmää luontokohteesta sekä suurkaupungista. Kaupunki on myös juuri sen kokoinen, että sen ehtii saada kuukaudessa aika mukavasti haltuun. Suosittelen kohdetta todella lämpimästi.
Olin vaihdossa aivan valmistumisen kynnyksellä ja olin jo suorittanut kaikki amanuenssuurit, joten en hyväksilukenut vaihtoa opintoihini.
Taoyuan/Taipei, huhtikuu 2024, SCORE
Olin huhtikuussa tutkimusvaihdossa Taiwanissa Chang Gung yliopistossa immunologian
laboratoriossa. Vaihtoyliopisto sijaitsi Taipein ympäryskaupungissa nimeltä Taoyuan, joka
itseasiassa tuli itselleni yllätyksenä sillä IFMSA tietokannassa ilmoitettiin kaupungiksi Taipei.
Jokatapauksessa Taoyuanista pääsi Taiepihinkin helposti kulkemaan metrolla Airport MRT -linjalla reilussa puolessa tunnissa ja lentokenttä sijaitsee Taoyuanissa joten kulkeminen kohteeseen oli helppoa. Suoria lentoja ei Suomesta Taiwaniin lennetä, mutta yhdellä vaihdolla perille kyllä pääsee. Itse lensin mennessä Soulin kautta ja pois HongKongin kautta, kummassakin reitissä kokonaislentoaika oli noin 16 tuntia ja matkustusaika kokonaisuudessaan vajaan vuorokauden.
Menessä olivat omat CP:ni (contact person) mua vastassa lentokentällä ja he veivät mut syömään paikallisen fimsicin eli FMS Taiwanin piikkiin, mikä oli todella lämmin vastaanotto. Sain myös autokyydin kampukselle ja he auttoivat mua mm käteisen nostossa (itselleni yllätyksenä ei kansainväliset käteisnostot onnistuneet automaateilta Taoyuanista joten oli hyvä että olin nostanut lentokentältä valmiiksi riittävästi käteistä, Taiwanissa käteinen on edelleen valttia), asuntolaan kirjautumisessa ja julkisen liikenteen matkakortin lataamisessa.
Majoitusmuotona oli yliopiston kampuksella sijaitseva opiskelija-asuntola, jossa huoneet jaettiin neljän opiskelijan kesken. Huone johon mut sijoitettiin oli valitettavasti täysin siivottomassa kunnossa, kylpyhuoneen seinät ja lattiat olivat ilmiselvästi homeessa, pinnat olivat tahmaisia ja lattialla oli runsaasti pölyä ja likaa ja sängyssä oli irtohiuksia. Lisäksi patja taikka tyyny tai peitto eivät kuuluneet majoitukseen, joten jouduin nukkumaan makuualustalla ensimmäiset yöt.
Tilanne ei valitettavasti ratkennut huonetta vaihtamalla eikä paikalle jostain syystä pystytty tilaamaan siivousta eikä oma siivoamiseni olisi asunnosta puhdasta saanut. Päädyinkin sitten siirtymään AirBnB:n kautta löytyneeseen jaettuun asuntoon jossa mulla oli oma huone. Matkaa yliopistolle oli vain vajaa kaksi kilometriä joten pystyin yhä kävelemään ja aluekin oli kampusta eloisampi ja palvelut olivat lähempänä. Vaikka kämppäongelma aiheutti paljon mielipahaa, sain kuitenkin paikallisilta LORE:lta ja tutkimusryhmän professorilta tukea ja apua asiassa joten en jäänyt yksin.
Lopulta kuitenkin otin toisen majoituksen omaan piikkiin, mutta hintataso ei onneksi ollut
mahadottoman kallis, maksoin noin 400euroa koko ajalta.
Tutkimusryhmä otti mut lämpimästi vastaan ja pääasiassa kuljin paikallisen tohtoritutkijan
matkassa. Hän opetti mulle peruslabratyöskentelyä jota sitten pääasiassa tein: RNA eristystä, RT- PCR, ELISA ja soluviljelmiä sekä kantasolujen erilaistumista. Harmikseni en päässyt kauhean perinpohjaisesti seuraamaan muiden tutkijoiden työskentelyä, kysyessäni muiden töistä en juuri saanut vastauksia. Kenties ongelmana oli kielimuuri tai heidän kiireet. Jouduinkin usein odottelemaan toimettomana päivän mittaan. Vietin vaihdellen 2-6 tuntia päivässä labralla kello 10-17 välillä. Lopuksi pidin myös esitelmän edellä mainituista tekniikoista ja esittelin samalla Suomea.
Samaan aikaan kanssani ei valitettavsti ollut toisia vaihtareita eikä sen vuoksi ollut mitään
järjestettyä sosiaalista ohjelmaakaan. Omat CP:ni kyllä veivät mua syömään, Taipein nähtävyyksiin ja olivat muutenkin todella ystävällisiä. Heillä oli midterm-kokeet meneillään joten mitään varsinaisia opiskelijamenoja ei isommin ollut, joten en päässyt sellaisiin mukaan. Enimmäkseen vapaa-aikaa sainkin kulumaan lähialueisiin tutustuen ja viikonloppuisin vierailin yksin useammassa kapungissa mikä onnistui hyvin sillä Taiwan on todella turvallinen maa liikkua ja julkisella liikenteellä on helppo matkustaa. Sama matkakortti kävi kaikkiin kulkuvälineisiin koko maassa (pl luotijuna). Maanjäristyksen vuoksi (vaihtoni alussa Taiwania järisteli iso maanjäristys ja sen jälkeen useampi pienempi järistys) en päässyt vuorille tai luonnonpuistoihin, mikä oli harmi sillä olin siitä haaveillut, mutta pääsin näkemään saarta muuten kiitettävästi. Kävin Taipein ja Taoyuanin lisäksi Keelungissa, Jioufenissa, Tainanissa ja Kaohsiungissa. Hintataso Taiwanissa on myös Suomea edullisempi, ruoka-annos maksaa 60-200 Taiwanin dollaria eli parista eurosta alle kymppiin. Sain myös taskurahaa FMS Taiwanilta 2200 taiwanin dollaria eli reilut 60e. Paikallisten kielitaito englannin osalta oli kohtuu heikkoa, mutta Google Lensin translate ominaisuudella pärjäsin hyvin.
Ihmiset olivat poikkeuksetta ystävällisiä ja auttamishaluisia kielimuuristakin huolimatta.
Kokonaisuudessaan kokemus oli opettavainen ja kaikista vastoinkäymisistä selvittiin. Olin hieman pettynyt tutkimusryhmässä saamaani osallisuuden vähyyteen. Maana Taiwan oli kiinnostava, trooppinen Aasian maa valtavine väkijoukkoineen ja hurjine skootteriliikenteineen.